tiistai 17. kesäkuuta 2014

Jeesuksen rukous, osa 1














Kävin sunnuntaina Lammilla Athos-yhteisössä toimittamassa kaikkien pyhien sunnuntain liturgian. Tunnelma oli pyhän Kosmas Aitolialaisen kappelissa harras ja yhteisöllinen ja keskittyminen rukoukseen oli vahva. Saarnassani pohdin Pyhän Hengen vuodattamista Helluntaina ja sen merkitystä jokaisen pyhän ihmisen elämään. Tuon armovoiman rohkaisemana heidän elämänsä muuttui todistukseksi Kristuksesta. Tärkeysjärjestys heidän elämässään oli selvä, he omistivat koko elämänsä Kristukselle. He maksoivat tästä ristin tiestä kovan hinnan, mutta saivat siitä lopulta palkkion, satakertaisena.

Pyhitys on koko elämämme päämäärä ja sen me voimme saavuttaa vain rukoilemalla. Lakkaamatta. Tekemällä elämämme rukoukseksi. Siksi nyt puhumme Jeesuksen rukouksesta.

Juhannuksena vietetään Johannes Kastajan juhlaa ja se on oiva päivä aloittaa Jeesuksen rukouksen harjoittaminen. Johanneksen keskeinen sanomahan oli kaksiosainen, Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle! (Matt. 3:2). Nämä kaksi asiaa ovat Jeesuksen rukouksen sisältö.

Mutta mitä meille opetetaan Jeesuksen rukouksesta tai ylipäätään rukouksesta?

Kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. (Matt. 6:6)

Kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. (Matt. 6:7)

Rukoilkaa lakkaamatta! (1. Tess. 5:17)

Jeesuksen rukous syntyy kahdesta perussanasta Herra ja armahda. Jokaiselle ortodoksisen kirkon elämään tutustuneille nämä sanat ovat tuttuja sanoja kirkon rukouksista, joita toistamme useaan otteeseen jumalanpalveluksissa.

Perusmuoto Jeesuksen rukouksesta on seuraava: Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda minua syntistä! Tätä rukousta toistetaan mielessä keskittyen sen sanoihin ja teemoihin, joita noihin sanoihin sisältyy. Mitä tarkoitamme sanalla Herra, Kyrios, mitä nimet Jeesus Kristus pitävät sisällään, entä Jumalan poika, jne. Rukous kertoo Jumalan suhteesta meihin (armahda) ja meidän suhteestamme Jumalaan (Herra).

Jeesuksen rukouksesta on olemassa monia muunnoksia, jotka sisältävät nämä kaksi osaa. Itse käytän muotoa Herra Jeesus Kristus, armahda minua!, sekä Kosmas Aitolialaisen pidempää muotoa Herra Jeesus Kristus, elävän Jumalan Poika ja Sana, Jumalansynnyttäjän ja kaikkien pyhien esirukouksien tähden, armahda minua syntistä ja kelvotonta palvelijaasi!

Jeesuksen rukouksen suuri lahja ja tavoite on sen automatisointi ja muuttuminen meidän hengitykseksemme. Sen vuoksi kannattaa melko pian päättää mitä muotoa siitä käyttää ja pysyä tässä. Jos rukousta vaihtelee usein, rytmi häviää ja ajatus katkeilee ja keskittyminen on vaikeaa.

Rukousnauha on hyvä apuväline Jeesuksen rukouksen lukemiseen. Rukousnauha antaa rukoukseen konkretiaa ja sen vuoksi rukous on koko ajan käsissäsi. Muistat sen helpommin, kun ajatus karkaa ja mieli lähtee vaeltelemaan. Usein näissä rukousnauhoissa on 33, 50 tai 100 solmua/helmeä ja jokaisen kohdalla lausutaan kerran rukouslauselma. Tarkoitus ei ole niinkään laskea rukouksia vaan rytmittää rukoussarjan alkua ja päätöstä. Kun rukousta lausuu rukousnauhan kanssa, ajatus ei harhaile niin helposti ja keskittyminen on helpompaa. Toki jos kyse on varsinaisen rukouspalveluksen toimittamisesta, myös laskemisella on oma sijansa.


Rukous tekee työtään

Jeesuksen rukouksen voima on seisauttava. Kun sitä alkaa harjoittaa, huomaa miten se vie meidät nopeasti kirkon mystiseen elämään ja tutustuttaa meidät taivaan valtakunnan salaisuuteen sisällämme. Ja samalla se on todella helppoja kevyt tapa ottaa rukous mukaan jokaiseen elämän hetkeen.

Pian huomasin miten se alkoi tehdä työtä sielussa. Ei sillä, että olisin tullut paremmaksi ihmiseksi vaan pikemminkin toisin päin. Havaitsin, miten puutteellinen ja keskeneräinen olin ja mitä enemmän rukoilin, sitä etäämmäs tunsin joutuvani Jumalasta. Todellisuudessa näin, miten etäällä häntä olin jo aiemmin. Varsinainen saavutus siis tämäkin, mutta se on kaiken hengellisen elämän alkupiste. Todellisuus alkoi näyttäytyä varsin karulta, mutta siihen sisältyy mahdollisuus, jos tämä on nykytilanne, kuinka paljon paremmalta tulevaisuus voikaan näyttää.

Olen Jeesuksen rukouksen kautta saanut kokea suuria ja hartaita hetkiä ja hengellisen elämän elävöitymistä. Haluan oppia tuntemaan entistä syvemmin Jumalaa, hänen tahtoaan ja elää hänen yhteydessään. Oikeastaan muulla ei ole väliä. Oikeasti.

Joskus tuntuu, että rukous on kuin kaupankäyntiä, jossa me kerromme Jumalalle maalliset tarpeemme ja odotamme Hänen täyttävän ne. Anna minulle tämä, niin sinä saat tuon ja minä sitten hyödyn siitä tällä tavoin.

Rukouksen tarkoitus on herättää meissä rakkaus Jumalaan, asettaa toivomme häneen ja turvautua hänen armoonsa. Ei muuta. Ei hyötyä, ei oman tahtomme täyttämistä tai halujemme tyydytystä. Aito rukous on Jumalan tahdon ymmärtämistä, nöyrtymistä sille ja sen ottamista oman elämän ohjenuoraksi.

Pyhä Athosvuoren vanhus Paisios opettaa:

Sen vuoksi, veljeni, pyydä rukouksessasi katumusta äläkä mitään muuta. Älä jumalallisia valoja, älä ihmeitä, älä profetioita, äläkä hengellisiä lahjoja – ei mitään muuta kuin katumusta. Katumus tuo sinulle nöyryyden, nöyryys tuo Jumalan Armon, ja Jumalalla on Armossaan kaikki mitä tarvitset pelastukseksesi, tai kaikki mitä saattaisit tarvita auttaaksesi toista sielua.

Rukous tuo mukanaan monia kauniita asioita elämäämme. Se kääntää katseemme sinne, jonne emme ole tottuneet katsomaan ja alamme nähdä miten yksinkertaisen sopusointuista kaikki ympärillämme on. Se valtava maailma, joka meille rukouksen kautta aukenee, kutsuu meitä sekä katumukseen että ylistykseen. Kun näemme miten tulvillaan armoa tämä luomakunta on, me emme voi olla osoittamatta sitä myös toisillemme.

Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea! (Ps. 141:3) Jeesuksen nimi on ainoa sielujemme suojelija ja vartija pahaa vastaan. Kun Jeesuksen rukousta harjoittaa, pian huomaa kuinka se täyttää ja pyhittää ajatuksemme ja tuo levon. Huomasin itse harkitsevani tarkemmin tekojani ja katuvani nopeammin erehdyksiäni. Tietoinen synnin tekeminen muuttui yhä vaikeammaksi, koska Jeesuksen nimen kaikuminen mielessä selvästi suojeli sielua. Jeesuksen nimen suojeleva voima näyttää siis pitävän paikkansa!

Jeesuksen rukouksen tarkoitus on muuttua meidän hengitykseksemme. Me tarvitsemme Jeesuksen nimeä kuin happea, koska ilman sitä me olemme himojemme vietävänä ja turhat ajatukset valtaavat sielumme ja mielemme. Osa rukoilijoista pyrkiikin aivan konkreettisesti asettamaan Jeesuksen rukouksen osaksi hengitystä, jakamalla rukouksen kahteen osaan. Sisäänhengittäessä lausutaan mielessä Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika ja uloshengittäessä armahda minua syntistä!

Hengellisessä heräämisestä kyse on silmien avaamisesta. Maailma ja todellisuus on sama kuin ennenkin mutta sen voi nähdä ja kohdata uudella tavalla. Me emme voi muuttaa maailmaa, jossa me elämme emmekä lähimmäisiämme mutta me voimme nähdä asioita hengellisellä tavalla.

6 kommenttia:

  1. Kerran olin sairaalan päivystyksessä yötä. Viereisellä vuoteella makasi vanha nainen, sermin takaa kuului aina välillä "Jeesus, armahda!" Oli surullinen olo vanhuksen tuskien takia, mutta hyvä mieli toisaalta siitä, että meillä on Kristus, jonka puoleen kääntyä tuskissa - ja arjen iloissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi.

      Mukava kun nostit esille myös rukouksen ekumeenisen ulottuvuuden. En tullutkaan ajatelleeksi sitä...

      Jeesuksen rukous on niin moninainen rukous. Toisaalta se merkitsee avunpyyntöä, toisaalta lohdunhakemista, Kristuksen tunnustamista, oman vajavaisuuden myöntämistä. Jo nuo mainitsemasi kaksi sanaa kertovat ettemme ole yksin ja joku on kanssamme vaikkemme aina häneen yhteyttä saisikaan.

      Joku johon turvata tässä suuressa maailmassa. Ainoa nimi joka voi antaa merkityksen kivulle ja auttaa ymmärtämään sairauden merkitystä.

      Poista
  2. Kirjoituksesi puhutteli minua taas kerran."Haluan oppia tuntemaan entistä syvemmin Jumalaa, hänen tahtoaan ja elää hänen yhteydessään. Oikeastaan muulla ei ole väliä. Oikeasti." Tuota kohti haluan itsekin kulkea. Jeesuksen rukous on tullut itselleni yhä tärkeämmäksi, mutta viime aikoina maailman kiireet ovat vieneet valitettavasti taas mennessään ja rukous on jäänyt vähemmälle. Olo onkin heti rauhattomampaa. Miten huomaamatta noin käykään... Lisäksi epävarmana koen, että Jeesuksen rukous ei riitä, vaan täytyy "varmuuden vuoksi" luetella kaikki mahdolliset "pyynnöt" läheisten, työn, srk:n ym. ym. puolesta. Kuitenkin lopuksi rukoilen: Tapahtukoon tahtosi. Niin on aina parasta.
    Jännitän myös ääneen rukoilemista, toiset kun tuntuvat osaavan sen niin paljon paremmin, monisanaisemmin ja sujuvammin. Voisinko luottaa siihen, että Jeesuksen rukous riittää, kattaa kaiken ja ohjaa minut rukouksen täyttämään elämään? Myös kohta, että pyydä rukouksessa vain katumusta tuntuu niin oikealta, mutta samalta niin vaikealta. Olisiko niin, että vähemmän (sanoja) on enemmän? Jos haluan oppia rukoilemaan Jumalan tahdon mukaan/oikein/syvällisemmin, teen sen keskittyen Jeesuksen rukoukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä mietteistä!

      Minusta vanhus Porfyrioksen ohje oli todella hyvä koskien juuri mainitsemaasi esirukousta. Sisällytä Jeesuksen rukouksen sanaan "minua" koko maailmankaikkeus.

      Pyhä vanhus kirjoittaa:

      Rukoilkaa enemmän toisten kuin itsenne puolesta. Lausukaa: "Herra Jeesus Kristus, armahda minua" ja sisällyttäkää näihin sanoihin aina myös muut ihmiset. Me kaikki olemme saman Isän lapsia, me kaikki olemme yhtä. Sen tähden, kun me rukoilemme toisten puolesta, sanomme "Herra, Jeesus Kristus, armahda minua" emmekä "armahda heitä". Näin me yhdistämme heidät itseemme. (Rakkauden haavoittama, 281)

      Itselläni pääpaino on Jeesuksen rukouksessa ja rikastutan rukoussääntöä sitten muilla rukouksilla. Esim päivän mittaan luen Jeesuksen rukousta ja varsinaiset aamu- ja iltarukoukset ym. luetaan sitten ajallaan niiden omalla paikallaan. Nämä vuorokauteen sidotut rukoukset (esim aamurukoukset) ovat siis ikäänkuin juhlahetkiä, puhumattakaan yhteisistä jumalanpalveluksista ja erityisesti liturgiasta.

      Siihen on luotettava, että Herra tuntee tarpeemme ennen kuin ajattelemmekaan niitä. Siksi rukouksen merkitys on siinä, että se aiheuttaa muutoksen meissä. Siksi emme tarvitse monia sanoja vaan vain harvoja sanoja, jotka luemme ajatuksella ja jotka alkavat tekemään työtä sisällämme.

      Poista
  3. Minulla on ainakin 20 vuotta ollut mukanani tämä rukous. Alkuaikoina jonkin verran arvelutti se, että onkohan se oikein koko ajan toistaa samoja sanoja, vaan sitten mielsin asiaa niin, että eihän siinä ole muuta, kuin että puen vain sanalliseen muotoon sitä, mikä sisikunnassa riehuu. Jotain siellä on sellaista ahdistusta, joka Aadamin ja Eevan syntiin lankeamisen johdosta on minunkin osakseni tullut ja se laittaa huutamaan Jumalan puoleen. Minulla tuo rukous on nykyään muodossa "Jeesus auta". Tuohon rukoukseen yleensä illalla nukahdan ja aamulla jatkan siitä, mihin illalla jäin. Joskus jopa yöllä tulee tuota rukoiltua ja pitkin päivää jälleen.
    Suureksi avuksi minulle on ollut Jonas Laguksen "Evankeliumin ääni" -niminen kirja, jonka viime kesänä ostin ja viides lukukerta jo menossa. Thomas Wilcoxin "Kallis Hunajanpisara" on myös teos, jota vähintään useita kymmeniä kertoja on läpi luettu.
    Joskus kauan sitten ostin (ilmeisesti Uuden Valamon luostarista) "Vaeltajan kertomukset". Tällä viikolla luin tuon kirjan uudelleen. Jotenkin olisi toivonut, että tuo vaeltaja olisi enemmänkin ajatuksiaan muistiin kirjoittanut.

    Oudoksi linnuksi itseni koen, kun ei tuttavapiirissä taida oikein löytyä ketään, joka olisi motivoitunut jatkuvasta huutamisesta Jumalan puoleen. Paavali kertoi lukevansa kaiken roskaksi Kristuksen tuntemisen rinnalla. Tuohon itsekin haluaisin oppia, kun ei minulla muutakaan mahdollisuutta ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos töstä kommentista!

      Pitääpä katsoa löytyykö paikallisesta kirjastosta noita kirjoja. Yksinäsotähän tämä kristityn vaellus monesti maailmassa on. Siksi seurakunta ja kirkon jumalanpalvelukset ovatkin niin tärkeitä juhlahetkiä tällä kilvoituksen tiellä. Voimia ja kestävyyttä rukouksen tielle, muista että sillä tiellä et koskaan ole yksin!

      Poista