sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Valkeuden ja veden juhlana

Jordanissa kastettaessa sinua, oi Herra, tapahtui, että ihmiset kumarsivat pyhää Kolminaisuutta, sillä Isän ääni todisti sinusta nimittäen sinua rakkaaksi Pojaksensa ja Henki kyyhkysen muodossa vahvisti sen sanan totuuden. Kunnia olkoon sinulle Kristus Jumala, joka ilmestyit ja valistit maailman. Juhlan tropari

Tänään vietämme Teofaniaa, Herran kasteen juhlaa. Varhaiskirkossa oli kolme suurta kastepäivää vuodessa, teofania, pääsiäinen ja helluntai. Kun siis tällä kertaa  puhumme Teofaniasta, on samalla puhuttava myös omasta kasteestamme.

Teofaniaan liittyen Jesajan kirjan 61. luvusta löytyy profetia, jonka Jeesus lukee sapattina Nasaretin synagogassa ja viittaa tällä omaan messiaanisuuteensa. Hän tietää tehtävänsä tässä maailmassa ja ilmaisee sen synagogassa olijoille. (Luuk. 4:16-30)

Herran henki on minun ylläni,
sillä hän on voidellut minut.
Hän on lähettänyt minut
ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
parantamaan ne, joiden mieli on murtunut,
julistamaan vangituille vapautusta
ja kahlituille kahleitten kirpoamista,
julistamaan Herran riemuvuotta,
päivää, jona Jumalamme antaa palkan (Jes 61:1-2)

Vähän myöhemmin samassa kirjassa profeetta jatkaa:

Minä riemuitsen Herrasta,
minä iloitsen Jumalastani!
Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet,
hän kietoo minut vanhurskauden viittaan,
niin että olen kuin sulhanen,
joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen,
tai kuin morsian,
joka koristautuu kauneimpiinsa. (Jes. 61:10)

Puhuiko jälkimmäinen teksti Kristuksen kasteesta vai omasta kasteestamme? Vastaan, että molemmista, koska Kristuksen kaste oli meille esikuva tästä pelastavasta sakramentista ja siten siitä tulee meidän syntiemme puhdistuspesu. Meidät on kasteen myötä puettu valkoiseen pelastuksen vaatteeseen ja olemme kastetut Kristuksen nimeen. Tämän merkkinä  pappi pukee liturgiaa varten valkoisen alusstikarin, joka kuvaa kastepukua. Stikaria päälle pukiessaan hän lukee edellä olevan katkelman Jesajan kirjasta.

Nämä kaksi edellä olevaa tekstiä kertovat  paljon Teofanian juhlan sisällöstä ja merkityksestä. Kastettavaksi tullut Jeesus on se odotettu messias, jonka päälle Pyhä Henki laskeutuu kyyhkysen muodossa ja josta Isä todistaa äänenä taivaasta. Tällä juuri kastetulla pelastajalla on  tehtävä, jonka hän saanut Isältään ja jonka hän tekee Pyhässä Hengessä. Pyhän Kolminaisuuden nöyryys, valkeus, puhtaus ja yhteenkuuluvuus kuultaa profetiasta läpi hyvin valoisalla tavalla. Tästä Jordanin kasteesta ja Pyhän Kolminaisuuden ilmestymisestä alkaa meidän ja koko ihmiskunnan matka kohti luvattua maata.

Mitä tarkoitan luvatulla maalla ja miten Vanha testamentti suhteutuu tähän ilmaisuun? Voimmeko todeta, että kaste on meidän jokaisen henkilökohtainen pääsiäinen, siis Egyptistä poispääsemisen juhla, pasha? Olennaista kasteessa on se, että me  siirrymme vanhasta uuteen.


Jordanin kautta he astuivat vapauteen

Uskon, että Mooses on ennuskuva eli typologia Kristuksesta. Mooseksen tehtävä Vanhassa testamentissa avautuu meille uudella tavalla suhteessa Kristukseen. Kristus tuli Mooseksen tavalla vapauttamaan meidät Egyptin orjuudesta ja vie meidät Punaisen meren kautta luvattuun maahan.

Egyptin maa kuvaakin nyt synnin ja kuoleman maata, jossa Israelin kansaa sorrettiin ja josta he toivoivat pääsevänsä vapauteen. Mooses vakuutti  faaraon puolelleen tunnusteoilla ja niin hän suostui vapauttamaan Israelin kansan. Kun pakenijat tulivat Punaiselle merelle he näkivät, kuinka faaron joukot palasivat vaatimaan omaansa takaisin. Punaisesta merestä tuli heidän hautansa mutta Israelin kansalle siitä tuli kulkuväylä luvattuun maahan. (Kiitosveisuna he lauloivat tämän ihmeen jälkeen samoja jakeita,  joita pappi lukee pukiessaan hihaa käteensä ennen liturgiaa. 2. Moos 15:6-7)

Punainen meri liittyykin olennaisesti kasteeseen Jordanilla, jonka kautta Kristus aloitti pelastustyön maailmassa. Tuo meri hävitti kuohuihinsa synnin ja kuoleman ja väylä läpi meren johdatti kansan luvattuun maahan. Sauva, jonka Mooses kohotti halkaistakseen meren kahtia on Kristuksen risti. Kristus ei ohjannut meitä kaukaisuudesta käsin vaan hän itse kulki joukkonsa johtajana meren halki ja niin hän myös otti Jordanilla ensimmäisenä kasteen vastaan. Kun Israelin kansa astui Joosuan johdolla luvattuun maahan, virta pysähtyi ja he ylittivät Jordanin virran kantaen mukanaan liiton arkkia. Joosuan nimi on yhtäläinen Jeesuksen nimen kanssa.


Suuri olet sinä Herra ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, eikä yksikään sana ole sinun ihmeittesi ylistämiseen riittävä. Kasteen sakramentista

Kasteen hetkenä me kuolemme entiselle minällemme, nousemme uuteen elämään Kristuksessa. Synnin orjuus on poistettu, lunnasrahat on maksettu ja olemme saaneet lupauksen taivaallisesta valtakunnasta. Teofaniana meidän juhlamme on siinä, että saimme nähdä lihaksitulleen Kristuksen, Pyhän Hengen kyyhkysen muodossa ja aluttoman Isän taivaallisen äänen muodossa - tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.

Joulun ihmeelliset vastakohtaisuudet jatkuvat myös Teofaniana: kaikkien kastaja ja pyhittäjä tulee Johanneksen luo kastettavaksi, viaton pestään puhtaaksi synnistä, luotu asettaa kätensä  luomattoman päälle. Kaikkeuden kuninkaan pään siunaa maan tomusta luotu ihminen. Puhtaimman pesee puhtaaksi synnintahraaman, koska Luoja haluaa niin. Miksi?

Siksi, että kasteen asettamisen kautta hän osoittaa meille tien pelastukseen. Mitään tietä ei varsinaisesti ole olemassa, koska Kristus itse on tuo tie. Hän itse on myös se iankaikkinen elämä ja hän on totuus, joka tekee meidät vapaiksi. Hän on todellinen edelläkävijä, joka vie meidät synnin orjuudesta iankaikkiseen elämään. Kaste pesee meidät pois synnistä ja sen kautta meidät puetaan valkeuden sota-asuun.


Luomakunnan pyhittäminen

Kristus ei tarvitse kastetta Jordanilla vaan hän otti kasteen pyhittäkseen veden, jolla meidät voidaan kastaa taiaan valtakunnan kansalaisiksi. Jordanin virta pyhittää kaikki maailman vedet ja niiden olemus muuttuu tuhoavista elementistä pelastuksemme välineeksi. Me saamme uuden elämän veden ja hengen kautta, sillä enää vesi ei pese vain ruumistamme vaan myös sielumme.

Olennaista koko juhlassa on siis aineen pyhittäminen. Me ortodoksit olemme tottuneet pyhitettämään erilaisia asioita mutta mistä tässä on kysymys? Pyhittäminen tarkoittaa sitä, että me otamme jotakin tästä maailmasta ja annamme sen Jumalalle uhrina. Pyhittämiseen kuuluu olennaisena osana Jumalan hyvyyden muistaminen,  kiittäminen ja asian omistaminen Jumalalle uskolla ja nöyryydellä. Oli sitten kyseessä viini, leipä, öljy, vesi, ikoni, risti, sormus, ruoka, koti, auto, kylvö. Hyvin moni asia elämässämme voi koitua meille pelastukseksi jos ymmärrämme liittää tuon asian osaksi Jumalan hyvyyttä ihmistä kohtaan. Ja lopulta mikä tahansa voi koitua pelastukseksemme, jos Jumala niin haluaa. Äärimmäinen esimerkki tästä on Golgatan risti, tuo kiduttavan teloitusväline, josta tuli meille voiton merkki.

Kaste ja voitelu ovat meille lahja ja mahdollisuus. Meistä ei voi tulla taivaan valtakunnan asukkaita ilman tätä sakramenttia. Kaste on samalla myös  kaksinkertainen lupaus. Ensinnäkin se on kuolleista ylösnousseen Jumalan lupaus ihmiselle vapautus synneistä ja iankaikkisesta elämästä. Toisekseen se on meidän tai kummimme antama lupaus Herralle elää Hänen lakinsa mukaan, hänen ristiä kantaen ja häntä kaikessa seuraten. Kuinka usein epäonnistummekaan tässä lupauksessamme! Sen vuoksi meille on annettu katumuksen sakramentti ja ehtoollinen. Ne ovat tiemme anteeksiantoon, uuteen yritykseen ja elämään.

Muistan Teofania erityisen kauniina ja kirkkaana juhlana, kun olemme päässeet toimittamaan siihem kuuluvan Suuren vedenpyhityksen elävän veden ääressä. Monesti tammikuussa järvet ovat jo niin jäässä, että palvelus on voitu toimittaa avannolla raittiissa talvi-ilmassa. Näiden kokemuksien jälkeen mieleeni on tallentunut Teofanian juhla raikkaana valon ja veden juhlana. Tästä tammikuisesta juhlasta koittaa kevään ensi säteet ja ensi lupaus tulevasta pääsiäisestä. - Teofaniasta ei ole monestikaan pitkä matka Suureen paaston alkuun ja pääsiäisen myötä olemmekin jo keväässä. Tällä hetkellä päivät jo pitenevät ja jos saamme vielä lunta maahan niin päivät kirkastuvat entisestään.

Armorikasta Herran kasteen juhlaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti