sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kokoöinen vigilia Ronnin Athos-yhteisössä

Yksityiskohta Konstantinos
Ksenopouloksen maalauksesta
Kävin viime perjantaina Ronnin Athos-säätiössä toimittamassa agripnian eli kokoöisen vigilian. Yhteisön pyhäkkö on omistettu apostolien vertaiselle pappismarttyyri Kosmas Aitolialaiselle ja palvelukset toimitettiin praasniekkana. Vastaanotto yhteisössä oli kaikille tulijoille välitön, ystävällinen ja vastaanottava. Hämärtyvässä illassa toimitettu jumalanpalvelus oli tunnelmaltaan keskittynyt ja rukouksellinen. Tällaisessa ilmapiirissä pitkältä vaikuttava ilta eteni kuin siivillä. Koska pyhäkössä vältettiin sähkövalon käyttöä niin tuohusten ja lampukoiden luoma tunnelma oli koko ajan herkkä ja harras.

Juhlailta aloitettiin klo 20 pienellä ehtoonjälkeisellä palveluksella. Noin tunnin jälkeen siirryttiin ehtoopalvelukseen, jossa luettiin katismat ja parimiat sekä toimitettiin leipiensiunaus. Aamupalvelukseen siirryttiin noin puoli yhdentoista aikoihin ja katismojen ajaksi oli varattu rukoilijoille mm. litaniassa siunattua leipää ja teetä vahvistukseksi. Aamupalvelusta jatkettiin polyeleolla ja palveluksen päätteeksi toimitettiin pieni vedenpyhitys ja toimitilojen vihmominen. Yöllinen palvelus päättyi klo 1.15. ja sen jälkeen mentiin yölevolle. Aamulla ennen aamukahdeksaa aloitettiin kolmas ja kuudes hetki ja sitten liturgia. Isä Markus (Aroma) toimitti liturgian ja piti lyhyen saarnan, jossa hän käsitteli rakkautta ihmisen todellisena kutsumuksena.

Illan aikana kuulin psalmeja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kirkon jumalanpalveluksessa. Jumalanpalvelusteksteissä katumus, anomus ja ylistys vaihtelevat ja tässä kokoöisessä jumalanpalveluksessa sen syvyyden ymmärsi oikeasti. Lukuisat psalmit kertoivat hyvin konkreettisesti ihmisen tehtävästä katua Luojan edessä ja katuessaan turvata Häneen. Samalla myös kantaa kiitosta siitä hyvyydestä ja lohdusta, jonka Jumala antaa Häneen turvaavalle. Lisäksi Kosmakselle kirjoitetut tekstit toivat kirkon sanomaa tuoreella tavalla pyhyyden sanomaa tämän hetken maailmaamme.


Jumalanpalvelusten priorisoiminen vai lyhentäminen

Minkä takia jumalanpalveluksia ylipäätään toimitetaan? Syitä on lukemattomia mutta useimmat syyt johtavat ihmiset tarpeeseen vastata Jumalan kutsuun. Arkielämän kiireessä on hyvä keskittää ajatuksemme olemassaolomme ytimeen, muistaa Luojamme hyvää tahtoa ihmistä kohtaan. Jumalanpalveluksessa me annamme sielumme hiljentyä ja rauhoittua sekä saada ravintoa Luojamme ehtoollispöydästä.

Yksityiskohta Konstantinos
Ksenopouloksen ikonista
Toisin kuin seurakunnissa, Ronnin yhteisössä jumalanpalveluksia ei lyhennetä. Jumalanpalvelukset toimitetaan kokonaisuudessaan eli kaikki jumalanpalveluskaavassa mainitut tekstit lauletaan tai luetaan. Käytännössä perjantai-iltana alkanut agripnia kesti reilut viisi tuntia, josta esim. ehtoopalveluksen pituudeksi tuli reilu tunti. Joissakin seurakunnissa sama ehtoopalvelus saatetaan toimittaa 20 minuutissa ja koko vigilia samassa ajassa.

Palvelusten lyhentämisestä tulee helposti kierre. Ei siten, että palvelukset lyhenisivät koko ajan vaan siten, että voimakkaasti lyhennetyn palveluksen kesto alkaa tuntua pitkältä. Syynä on usein se, että meillä on kiire johonkin ja odotamme palveluksen loppumista. Kun lyhentämisen myötä palveluksesta häviää sisältö ja syvyys, niin toimituksesta saattaa tulla eräänlainen kaava, joka luetaan läpi ymmärtämättä sen sisältöä.

Kun aloitin agripian, niin unohdin suosiolla kiireen. Palvelus alkaa klo 20 ja siinä on neljä palvelusta ja aikaa on turha edes alkaa laskemaan tai kelloa katselemaan. Oletus on viisi tuntia. Viisi tuntia päivän viimeisinä tunteina on niin pitkä aika, ettei kannata muuta kuin antaa itsensä Jumalan haltuun ja hiljentyä.

Jumalanpalveluksia on tiivistetty jumalanpalvelusteksteissä jo ilman lyhennyksiäkin. Kun me vigilian alussa lauletaan alkupsalmi (ps. 104), niin me kuulemme siitä lyhennetyn version. Suurin osa rukouksista on katkelmia Raamatun luomasta kokonaisuudesta ja meidän pitäisi suunnilleen tietää mihin mikäkin rukous liittyy. Jumalan palveluksissa luettavat prokimenit ovat esimerkkilauseita psalmikokonaisuuksista ja oletuksena on se että me tunnemme ja muistamme suunnilleen näiden psalmien sisällön. Kun kuulemme prokimenin "Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani" niin mielessämme pitäisi syntyä yhteys psalmiin 23: "Herra on minun paimeneni". Kirkkomme jumalanpalveluksissa on hyvin vähän Raamatun ulkopuolisia tekstejä.


Jumalanpalvelusten lyhentämisen perusteleminen

Pyhä Kosmas Aitolialainen opettamassa
Miten palvelusten lyhennyksiä puolustetaan? Palvelusten pitkä kesto suosii kirkossa kävijöiden määrää, jolloin ihmiset jaksavat paremmin osallistua palveluksiin. Tiivis palvelus kertoo kaiken olennaisen ja toimituksen "pidentämisestä" ole juurikaan hyötyä. Mikäli vigilia kestäisi puolitoista tuntia, niin kirkossa kävijöiden määrä vähenee. Tämä on yleinen selitys, jolla seurakunnissa palveluksia lyhennetään.

Mitä ongelmia palvelusten lyhentämisestä on? Jumalanpalveluksen kokonaisuuden hämärtyminen ja palveluksen hengellisen ymmärryksen katoaminen. Jumalanpalvelus muodostaa tarinan, jonka voi ymmärtää vain silloin, kun se on toimitettu kokonaan. Jumalanpalvelus ei ole kokoelma rukouksia vaan tarina, joka muodostaa ehyen kokonaisuuden. Lyhennetty palvelus on tiivistelmä, jonka ymmärtäminen edellyttää kokonaisuuden hallitsemista ja poisjätettävien osien muistamista. Jos palvelusta lyhennetään liikaa, tämä kertomus tai punainen lanka saattaa kadota. Esimerkiksi vigilia ja ehtoopalvelus alkavat kuvauksella maailman luomisesta (Alkupsalmi 104) ja kuinka Kristus ihmiseksi tulollaan pelasti maailman (Oi Jeesus Kristus).

Olen usein miettinyt, kuinka seurakuntalaiset suhtautuvat jumalanpalvelusten lyhentämiseen. Lähteekö lyhentämistarve työntekijöistä vai seurakuntalaisista? Isä Andrei on kirjoittanut aikaisemmin salaisten rukousten ääneen lukemisesta ja se myös liittyy palvelusten lyhentämiseen. Onko hyvä että luostarimaisissa yhteisöissä palvelukset toimitetaan kokonaisuudessaan ja halukkaat voivat osallistua niiden palveluksiin? Ovatko nykyiset seurakuntalyhennykset sen verran hyviä, että jumalanpalveluksen sanoma selviää riittävän hyvin kuulijalle? Jätä kommenttisi ja perustelusi tämän kirjoituksen perään. Parasta kommenttia ei palkita mutta siitä ollaan kiitollisia!

5 kommenttia:

  1. Ihminen joka saa jumalan kutsun, rukoilee kokoajan hengessään ja jumalanpalvelukset eivät hänen osaltaan kestä liian kauan vaan loppuvat liian aikaisin

    VastaaPoista
  2. Jumalanpalvelusten lyhentämistä niihin kuuluvia osia pois jättämällä olisi kaikin tavoin vältettävä ja pyrittävä pitämään sellainen mahdollisimman vähäisenä. Sen sijaan jumalanpalvelusten lyhentäminen tarpeetonta hidastelua ja joutavia taidepausseja välttämällä on erittäin toivottavaa.

    Ortodoksisissa maissa, siellä, missä vigilioita toimitetaan, muuten normaali vigilia (ehtoopalvelus, aamupalvelus ja I hetki) voi hyvin kestää seurakuntakirkossa kolme tuntia. Luostarissa samainen vigilia voi kestää kuusi tuntia. Silti kummassakin tapauksessa palveluksia on lyhennetty niihin kuuluvia veisuja tai lukukappaleita karsimalla. Täysin lyhentämätöntä vigiliaa on ilmeisesti vaikea saada toimitettua alle kahdeksassa tunnissa.

    VastaaPoista
  3. Ortodoksissa maissa... hmmm., lasken kyllä Suomenkin ortodoksiseksi maaksi, vaikka vähemmistössä olemmekin...
    Toivottavasti palvelusten lyhentämisestä ei mitään suurta buumia tule, vaan pidetään palvelukset "normaalin" mittaisina, oli kirkkorahvasta yksi tai useampi. Jos palvelukseen ja rukoilemiseen keskittyy täyspainoisesti, ei käänny joka kerta, kun ovi käy, sinne tuijottamaan ja seuraa muita kirkkovieraita, niin palvelukset tuntuvat suorastaan liian lyhyiltä. Vaikka jotkut kanttorit eivät kirkkokansan laulattamisesta ja siitä, että jotkut vaan laulavat mukana, pidäkään, niin mukana saa aina laulaa ja sekin auttaa palvelukseen keskittymisessä. Jumalan kunniaksi kaikki laulavat, niin myöskin kuoro ja kanttoreiden ei tarvitse mieltään pahoittaa, jos nyt jokin ääni ei ihan sovikaan kuoron ääneen. Kirkossa käymällä oppii mm. vigilioiden ja liturgioiden ns. kaavan ja silloin siihen oppii ja pystyy olemaan täydellä sydämellä palveluksissa ja rukouksissa sekä rukoilemisessa mukana ja suorastaan surettaa palveluksen loppuminen. Ehtoollisen jälkeen on hyvä myös osallistua kiitosrukouksiin eikä suunnistaa heti jälkiviinin jälkeen eteiseen....

    VastaaPoista
  4. Luomispsalmi olisi todella kaunista kuultavaa vigiliassa.

    VastaaPoista
  5. Pääsiäisjumalanpalvelus tuli televisioituna kauniista Vaasan kirkosta.Kolme tuntia on hieno kokomus pääsiäisenä.

    VastaaPoista