Tässä merkissä olet voittava

Konstantinos ja Helena

 Tänään vietämme Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentämisen juhlaa. Herran eläväksitekevä risti löydettiin v. 326 Jerusalemista, kun keisari Konstantinos ja keisarinna Helena suorittivat kaivauksia alueella. Ristin löytöpaikan päälle rakennettiin kirkko, joka vihittiin käyttöön v. 335 ja tämän jälkeen kirkoissamme on juhlittu kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ylentämisen juhlaa 14. syyskuuta. Ristin juhlaan kuuluu myös muisto siitä, kuinka persialaisinvaasion aikana v. 614 ryöstetty risti palautettiin Konstantinopoliin v. 629 Hagia Sofian kirkkoon.

Evankeliumeista me löydämme monia erilaisia Kristuksen seuraajia. Osa heistä on näkyviä ja intohimoisia opetuslapsia, joista myöhemmin tulee kuuluisten seurakuntien perustajia ja osa taas hiljaisia kuuntelijoita, joiden kautta opimme myös paljon kristittynä olemisesta. Tämä olisi hyvä muistaa myös tänä päivänä kun käymme kirkossa: ei ole vain yhtä tapaa olla ortodoksi vaan jokainen meistä on uskovainen omalla tavallaan. Osa meistä on kuin räiskyvä ja innokas Pietari, toinen taas Herran jalkojen juuressa istuva Maria tai käytännön työtä tekevä Martta.

Henkilökohtaisesti minua koskettaa evankeliumin henkilöistä fariseus Nikodemos, joka oli Jeesuksen opetuslapsi salaa. Hän ilmestyy evankeliumiin ensimmäistä kertaa, kun tapasi Jeesuksen keskellä yöllä. Tunnelma tämän keskustelun aikana on intiimi ja rauhoittava, ja vaikka kaikki tapahtuu salassa, niin silti siinä paljastetaan meille taivaan valtakunnan salaisuuksia.

Nikodemos antaa kaikille Kristuksen seuraajille inhimilliset kasvot, koska hän avoimesti näyttää oman tietämättömyytensä ja rohkeasti haastaa Kristuksen kysymyksillään. Vaikka Nikodemos on ymmällään Jeesuksen opetuksesta, hän tekee lopulta oikean ratkaisun: hän vaikenee ja kuuntelee. Ja miten ymmärtäväisesti Kristus suhtautuukaan tämän jälkeen tähän salaiseen opetuslapseensa. Hän saakin nyt seikkaperäisesti kuunnella taivaan valtakunnan salaisuuksia ristinkuolemasta ja pelastuksesta.

Erityisesti huomio kannattaa kiinnittää siihen, mitä Jeesus opettaa rististä. Pyhä evankelista Johannes kirjoittaa: Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Ristin tarkoitus on pelastaa kaikki ne, jotka uskoen ottavat vastaan Jeesuksen pelastustyön. Kun nyt siis Kristus levittää kätensä ristille, me voimme ymmärtää tämän merkitsevän Jumalan antaumuksellista ja kärsivää rakkautta luomakuntaa kohtaan. Kun Kristus nostetaan ristille, hän vetää mukanaan koko langenneen ihmiskunnan taivaalliseen kunniaansa. Johanneksen erityinen korostus on siinä, kuinka Kristus on kärsimyksen keskellä kunnian kuningas ja säteilee kärsimyksessään aurinkoa kirkkaammin. Miksi? Vaikka risti merkitsee maailmallisille ihmisille häpeää, uskovaiselle se merkitsee Jumalan suurta rakkautta ihmistä kohtaan. Kuoleman kautta hän vie meidät elämään ja ylösnousemuksen kautta hän tekee tyhjäksi synnin ja kuoleman. Ristille nostettuna hän vetää mukaansa kaikki häneen uskovat. Se joka uskoo Häneen ja saa kasteen, tulee pelastumaan.

Jeesuksen sanat jäivät kytemään Nikodemoksen mieleen ja hänestä tulee Jeesuksen opetuslapsi. Nikodemos ei ollut vain fariseus vaan hän kuului myös Suureen neuvostoon, joka oli juutalaisten ylin päättävä elin Rooman valtakunnan ajalla. Tämä neuvoston jäsenenä Nikodemos astuu taas näyttämölle puolustamaan Messiasta, jonka surmaamista parhaillaan suunnitellaan. Hän sanoi: Eihän meidän lakimme mukaan ketään voi tuomita, ennen kuin on kuultu häntä ja otettu selville, mitä hän on tehnyt. Mutta häntä ei kuunnella. Asia oli jo heidän mielissään päätetty. Silloin Nikodemos muistaa keskustelun Jeesuksen kanssa yöllä:

Valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.

Johanneksen evankeliumi on rakkauden evankeliumi mutta se on myös vastakohtien evankeliumi. Nyt me näemme ristin valossa vastakohtaisuudet eli valon ja pimeyden, totuuden ja valheen, pelastuksen ja kuoleman. Me emme voi jättää valitsematta. Rakkauden käskyn korostamisen lisäksi me voimme nähdä kuinka rakkauden näkyy myös palvelemisessa. Viimeisen kerran tapaamme Nikodemoksen Jeesuksen kuoleman jälkeen kun hän yhdessä Joosef Arimatialaisen kanssa lähtee hautaamaan Jeesuksen ruumista. He laskevat pyhän ruumiin alas ristiltä, peittävät sen tuoksuvilla yrteillä, kietovat puhtaaseen liinavaatteeseen ja hautaavat hänet läheiseen puutarhaan.

Koko kirkkovuoden kierto alkaa rististä ja saa huipennuksensa siinä, kuinka eläväksitekevän ristin kautta Kristus voittaa kuoleman. Jumalan voima on siinä, että se millä maailma uhkaa meitä muuttuu Kristuksen kautta voitoksemme. Jeesuksen ja Nikodemoksen keskustelussa kerrotaan myös peruste sille, kuinka me voimme tulla osalliseksi ylösnousemuksesta: Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan (Joh. 3:5). Meidät on kasteessa nimetty Kristuksen seuraajiksi ja sen vuoksi me kannamme ristiä kaulassamme. Risti on voiton merkki, mutta samalla se on kuva myös ristillä kärsivästä Vapahtajastamme. Risti opettaa meille myös oman sitoutumisemme: kristittyinä meidän on oltava valmiita seuraamaan Kristusta vaikka kuolemaan asti.

Ristin teologia on täynnä vastakohtia niin paljon että mikään maailman logiikka ei sen yhteydessä toimi. Synnin ja vihollisen takia Kristus naulittiin ristiin mutta ristin kautta vihollinen kukistettiin. Paratiisin puun kautta me lankesimme, mutta Golgatan puun kautta me pelastuimme. Paratiisin makea hedelmää syömällä me tuomitsimme itsemme kuolemaan mutta katkera Golgatan ristinpuu toikin langenneelle ihmiselle elämän.

Ristiinnaulitun heikkoudessa on todellinen voima. Kristuksen häpeällisessä kuolemassa me näemme Kunnian kuninkaan. Iankaikkinen Jumala teloitettiin ja teloitusvälineestä tuli eläväksitekevä voitonmerkki. Kiduttavasta ristinkuolemassa me voimme nähdä lohdutuksen omaan kärsimykseemme. Me emme ole yksin surussamme, vaan Jumala on kanssamme tässä maailmassa. Kun me kuulimme Jumalalle annetusta tuomiosta, kuolemasta ja hautaan laskemisesta, mutta pian kuulemme profetioita ja psalmeja, joissa kajastaa ylösnousemuksen sanoma. Yöhön tullessa kuulemme ensi kertaa ilosanoma tyhjästä haudasta, jossa kuolema ei enää hallitse vaan elämä vallitsee. Elämä on voittanut kuoleman ja jäljelle jäi vain iankaikkinen elämä Kristuksessa.

Toivon, että me uskoisimme entistä vakaammin taivaalliseen todellisuuteen, jonne Jumala on meidät kutsunut. Toivon, että uskoisimme vahvemmin niihin taivaallisiin pitoihin, joihin monet kutsuttiin mutta harvat valittiin. Toivon, ettemme uskoisi siihen todellisuuteen, josta me haemme tilapäistä iloa tai lohtua, vaan että luottaisimme Jumalan varaamaan palkintoon kuoleman jälkeen. 

Siunattua kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin juhlaa!