Vietämme parhaillaan joulupaastoa ja monissa seurakunnissa juuri adventin aikaan järjestetään monia kirkkokonsertteja. Niin meilläkin taas kuoro on harjoitellut uuden ohjelmiston ja tänään saamme nauttia taas heidän työnsä hedelmistä. Kiitoksia jo tässä vaiheessa kanttorillemme ja kuorolle hyvästä ja laadukkaasta ohjelmistosta.
Kirkkomusiikki on oleellinen osa jumalanpalveluksia, kirkkomme kulttuuria ja pyhää opetusta. Kirkkomusiikki ei ole taustamusiikkia tai tunnelman luoja vaan jotakin paljon enemmän. Kuoro osallistuu jumalanpalveluksiin laulamalla ja sen tarkoitus on ylentää mielemme taivaalliseen maailmaan. Sen vuoksi kuoro myös kuvastaa taivaallisia enkeleitä.
Samalla tavalla kuin pyhät ikonit heijastelevat iankaikkista maailmaa niin kirkkomusiikki tuo taivaallisen maailman todellisuuden meidän keskellemme. Niin kuin enkelit toimittavat taivaallista palvelusta Kaikkivaltiaan edessä, niin samalla tavalla myös mekin liitymme heidän joukkoonsa ja osoitamme ylistystämme Jumalalle. Me emme vain kuvaa näitä taivaallisia voimia, vaan me olemme osa tuota ylistystä tässä maailmassa. Enkelit ovat viestintuojia taivaasta, niin samoin myös kirkkokuoro tuo evankeliumin sanoman meidän keskellemme:
Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää
ja maa tarjoaa luolan lähestymättömälle.
Enkelit paimenten kanssa ylistystä veisaavat.
Tietäjät tähden mukana vaeltavat,
sillä meidän tähtemme on syntynyt Lapsukainen,
iankaikkinen Jumala. (Joulukontakki)
Kuoro toimii jumalanpalveluksissa kirkkokansan äänenä ja käy jatkuvaa vuoropuhelua papiston kanssa. Kun me tarkkaan kuuntelemme kirkkoveisujen sanoja niin me ymmärrämme, miksi kirkkomusiikkia sanotaan lauletuksi teologiaksi ja kirkon opetukseksi. Niinpä kunkin juhlan tropari kertoo meille kaiken olennaisen juhlan sisällöstä ja avaa sen hengellisen merkityksen. Tänään konsertti alkaa joulutroparilla:
Sinun syntymästäsi, Kristus, meidän Jumalamme,
koitti maailmalle tiedon valkeus,
sillä siitä tähtien palvelijat tähden kautta oppivat kumartamaan Sinua,
vanhurskauden Aurinkoa,
ja tuntemaan Sinut, Koiton korkeudesta.
Herra, kunnia olkoon Sinulle.
Kuunnellessamme näitä vuosisatoja vanhaa runoutta me emme vain muistele vanhoja vaan elämämme todeksi näitä tapahtumia. Monesti veisuissa juhla tuodaan tähän päivään: Tänä päivänä neitsyt yliolennollisen synnyttää... Emme viittaa vain historiaan: ”Kanssamme OLI Jumala”, vaan että ”Kanssamme ON Jumala”. Tämä siis ilmaisee sen, että näillä pelastavilla tapahtumilla on suuri merkitys myös meidän elämällemme.
Kirkollinen musiikki on meille hengellistä ravintoa ja se on meille hyvin tärkeää etenkin nyt kun valmistaudumme Herramme syntymän juhlaan paastoamalla. Tämä sakraali musiikki heijastelee meidän sielumme tilaa, tuo esille sen toiveita, tuntoja, pelkoja, haaveita ja pyrkimyksiä. Se ravitsee meidän sielumme tilaa ja ohjaa sitä katumuksen lähteille. Samalla se myös lohduttaa ja rohkaisee sieluamme kilvoituksen parissa.
***
Elämme tällä hetkellä Vapahtajamme syntymäjuhlan odotuksessa. Odotamme maailmaan syntyvää Messiasta samalla tavalla kuin vuosisatoja odottanut Israelin kansa. Heille oli annettu lupaus Rauhan ruhtinaasta, joka toisi heille valon pimeyteen, rauhan, joka vihdoin koittaisi tuolle valitulle kansalle. Heillä oli profeetta Jesajan lupaus tulevasta Vapahtajasta:
Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus. (Jes. 9:1)
Profeetta Jesajan ennustuksen toteutumista oli odotettu jo lähes 700 vuotta ja nyt se oli toteutumassa. Luulisi, että tämä ennustuksen toteutuminen toisi tuohon maailmaan paljon iloa, toivoa ja hyvää tahtoa. Samoinhan suuri taivaallinen sotajoukko ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha, ihmisillä, joita hän rakastaa. (Luuk. 2:14)
Mutta pian tämä pyhä perhe joutui lähtemään maanpakoon, kun he joutuivat vainon kohteeksi.
Samalla tässä maailmassa tapahtuu myös paljon pahoja asioita. Kristittyjen tilanne on Lähi-idässä edelleen tukala ja edelleenkin veljiämme ja sisariamme vainotaan ja surmataan heidän uskonsa takia. Tänä päivänä sodat edelleen ajavat ihmisiä maanpakoon ja sadat tuhannet ihmiset menettävät kotinsa ja perheensä. Tällä Suomessa me tiedämme, että Kouvolassa lapsiperheiden köyhyys on jälleen esille ja toisissa perheissä taas eletään vakavien sairauksien ja jopa kuoleman todellisuudessa.
Me todellakin olemme kansa, joka vaeltaa pimeydessä. Mutta ihmistä ei ole vain tuomittu vaeltamaan pimeydessä, vaan meille annetaan lupaus jostakin suuremmasta. Elämme odotuksen tilassa, ja meillä lupauksena evankeliumin todistus jo syntyneestä ihmeestä. Jostakin sellaisesta, joka auttaa meitä pimeyden keskellä tuomalla meille valoa, toivoa ja uskoa parempaan huomiseen. Paimenten tavoin mekin voimme lähteä seuramaan tähteä, joka vie meidän tulevan Vapahtajan seimen luo.
Puhe Haminan ja Kouvolan ortodoksisten kirkkokuorojen konsertissa Kouvolan pyhän Ristin kirkossa 11.12.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti