Osallisina Herramme ylösnousemuksesta

Kristus nousi kuolleista! Siunattua juhlan aikaa!

Herra sanoi minulle: "Ihminen, voivatko nämä luut herätä eloon?" Minä vastasin: "Herra, sinä sen tiedät." Hän sanoi: "Sano profeetan sana näille luille, sano niille: Te kuivat luut, kuulkaa Herran sana! Näin sanoo Herra Jumala näille luille: Minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Minä panen teihin jänteet, kasvatan ympärillenne lihan ja peitän teidät nahalla, ja minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra." (Hes. 52:3-)

Monet pääsiäisen veisut puhuvat meille hengellisestä uudistumisesta. Onnistunut paasto on sellainen, jossa me uudistumme, opimme nöyryyttä ja kärsivällisyyttä, huomaamme että on monia asioita, joita ilman me tulemme hyvin toimeen. Paaston aikana lähenemme Jumalaa ja opimme paremmin tuntemaan itsemme. Ei suuria saavutuksia, saimme paljon vähemmän kuin toivoimme. Mutta voimme ottaa opiksemme seuraavaa kertaa varten. Vai tuleeko seuraavaa kertaa, ehkä tuo seuraava kerta on jo menossa.

Paaston aikana olemme kilvoitelleet ja onnistuneet paremmin tai huonommin. Entä paaston jälkeen, kun juhlat alkavat? Juhlan aikana paastoaminen on kielletty mutta meidän on oltava tarkka millä lailla me vietämme tätä juhlaa. Mitä tapahtuu, kun paaston aika on ohitse, palaammeko vanhoihin huonoihin tapoihin. On oikein juhlia kunhan me juhlimme Jumalassa, Jumalan kunniaksi ja häntä kunnioittaen ja rakastaen.  Todellinen onni ei löydy maallisista nautinnoista ja iloista vaan siitä että me elämme Jumalan yhteydessä ja noudatamme hänen käskyjään. Palaamme Isämme luo ja jäämme hänen luokseen.

Todellinen onnemme on siinä, että Jumala rakastaa meitä ja me vastaamme tähän rakkauteen osoittamalla sitä Jumalalle ja toisillemme.

***

Meillä kirkossa alkaa suuri juhla, mutta juhlimmeko vain omaksi iloksemme? Jumala on tehnyt osalliseksi iankaikkisista hyvyyksistä ja elämästä. Kuinka vastaamme tähän lahjaan?

Joku voisi sanoa, ettei siihen tarvitse vastata mitenkään, se on lahja. Olen kuitenkin oppinut, että Jumalan hyvyyteen liittyy vastavuoroisuus, paras tapa kiittää on jatkaa hyvän tekemistä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa (Matt. 10:8). Uskon, että me olemme saaneet monia hyviä asioita, ei omaksi iloksemme vaan yhteiseksi iloksi. Tätä ei annettu minulle vaan meille. Ketkä siis pääsevät osalliseksi juhlastamme? Meidät on kutsuttu jakamaan, antamaan ja kutsumaan toinen toisemme mukaan.

***

Meidät on kutsuttu osallistumaan Jumalan luomistyöhön. Me voimme luoda paljon hyvää omien sanojemme ja tekojemme kautta: lohduttaa, kannustaa, antaa, auttaa, hoivata, pitää seuraa… Tämä on paras tapa taistella kaikkea lihan ja hengen heikkoutta vastaan.

- Herätä minut suruttomuuden unesta. 

- Virvoita sieluni joka on lähellä kuolemaa. 

- Herra, joka laskeuduit alas tuonelaan, laskeudu minunkin sieluuni ja nosta minut ylös pimeydestä.

Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!