Tämä on valtavan surun päivä: Nizzan terrori-iskussa on kuollut ainakin 84 ihmistä, joiden joukossa monia lapsia ja lapsiperheitä. Itselleni, perheen isänä, tämä on ollut erityisen murheinen ja surun täyttämä päivä, erityisesti näiden viattomien lasten takia. Miten valtavan murheen tämä toi kuolleiden ja loukkaantuneiden omaisille, moniko vanhempi jäi palaamatta kotiin ja kuinka monen pienen lapsen sänky jäi viime yönä tyhjäksi.
Terrorismi on arkipäiväistynyt emmekä aiemmin ole ollut tilanteessa, jossa yksittäiset ihmiset ovat säännöllisesti tehneet brutaaleja terrori-iskuja syyttömiä vastaan.
Kuten eräs tutkija sanoi, kysymys ei ole radikaalista islamista vaan islamisoituneesta radikalismista. Radikalismin pohja on vakavissa yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa ongelmissa. Kun nuoret menettävät elämänsä suunnan eivätkä löydä tarkoitusta olemiselleen, helppoja vastauksia voi löytää radikaalista ajattelusta, jossa luodaan yhteinen vihollinen.
***
Mitä olen tänään ajatellut Jumalasta näiden tapahtumien jälkeen? Minusta vastaus on yksinkertainen. Jumala syntyi tähän maailmaan, jotta voisi olla kanssamme ja tuoda meidät takaisin taivaalliseen kotiimme.
Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. (Ps. 23:4)
Mutta yhtä lailla minä voisin miettiä, mitä Jumala ajattelee minusta näiden tekojen jälkeen. Olenko tehnyt sen mitä olen rukouksissani luvannut ja olenko ollut todellinen Kristuksen seuraaja elämäni aikana?
Meitä on kehotettu vain ja ainoastaan rakastamaan. Tässäkin asiassa ja ilman ehtoja. Ei kostamaan vaan antamaan anteeksi, toistuvasti ja toistuvasti. Se on valtava risti kantaa mutta meidän on luotettava Jumalan antamaan käskyyn, sillä tätä on kristinusko.
Ja rukous. Meidän on samalla tavalla rukoiltava vihollistemme puolesta kuin Kristus rukoili ristillä surmaajiensa puolesta. Samoin kuin ensimmäinen marttyyri Stefanos:
Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: "Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni." Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: "Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!" Sen sanottuaan hän nukkui pois. (Apt. 7:59-60)
Ilman aktiivista ja säännöllistä rukousta lähimmäistemme ja vihamiestemme puolesta, me emme ole ortodoksikristittyjä. Ortodoksinen kirkko on ollut kautta historian vainojen ja marttyyrien kirkko ja niin kauan, kun me kestämme kärsivällisesti vainoja ja rukoilemme sortajiemme puolesta, me olemme suojassa.
Sanoin alussa, että radikalismin siemen kasvaa vakavissa yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa ongelmissa. Sen vuoksi meillä jokaisella on vastuu siinä, miten me kohtaamme lähimmäisemme. Me olemme vastuussa jokaisesta lähimmäisestä. Huolenpitomme ei saa kohdistua vain omiin ystäviimme ja sukulaisiimme vaan mukaan on otettava kaikki syrjäytymisvaarassa olevat mukaan. Yhteisöstä hylkääminen ja ulkopuolelle sulkeminen synnyttää katkeruutta, häpeää ja alemmuuden tuntoa. Se on myrkkyä mille tahansa elolliselle olennolle ja sellainen tarjoaa otollisen maaperän monelle pahalle asialle.
Meidän on oltava valmiita kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja asetuttava heidän kanssaan vuorovaikutukseen. Mitä korkeammat muurit me rakennamme omiemme ympärillemme sitä pelottavammaksi ja vaarallisemmaksi maailma sen ulkopuolella muuttuu.
Saata Herran lepoon nukkuneiden palvelijoidesi sielu ja anna heille iankaikkinen muisto!
Traagisen Nizzan terroriteon tapahtumapaikka, Nizzan vanha kaupunki, on täynnä idyllisiä vanhoja kirkkoja. Ovet ovat kutsuvasti auki. Iltaisin rantabulevardin lähistö täyttyy 'rantapummeista', kodittomista, maahanpyrkijöistä, afrikkalaisista, paperittomista, huumeiden käyttäjistä, nuorista miehistä ilman työtä ja toimeentuloa, ilman kielitaitoa, pakolaisista...Nuorista miehistä, joiden toiveena on saavuttaa jotain parempaa.
VastaaPoistaKun turisti aamuisin vaeltelee huumaavasti tuoksuvien croissant-konditorien keskellä, pakolaismiehet jonottavat yömajan portilla. Kontrasti nälkäisten ja kylläisten välillä on räikeä.
Mitä tekee EU-eliitti, jolle kärjistyvän pakolaistilanteen ratkaisu kuuluu? Se keskustelee ja pitää kokouksiaan eri puolilla Eurooppaa.
Kuinka monta terrori-iskua vielä tarvitaan, ennen kuin EU ymmärtää? Syrjäytymisen kasvuun Euroopalla ei ole enää varaa.
Lähi-itä ja eurooppa ovat yhteiskuntina kuin yö ja päivä.Minusta euroopalle ei voi kuulua lähi-idän yhteiskuntakehitys.Pakolaiset ovat vielä edelleen kriisialueilla ei suinkaan euroopassa.Euroopassa on nyt sellainen sosiaalinen aines joka ei välttämättä pärjää kotimaassaankaan vaan joka lähtee vaeltamaan etsien parempaa. Epätasa-arvo johtuu ahneudesta rahaan ja ikävä kyllä nykyinen politiikka ja poliitikot tukevat tälläistä kehitystä.Terrorismi ei synny euroopassa siitä epätasa-arvosta vaan arabinationalistisesta poliittisesta ajattelusta länsivastaisuudesta jota jotkut levittävät uskonnon varjolla niin lähi-idässä kuin muuallakin maailmassa rekrytoiden esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiviä sekä huono osaisia ja lukutaidottomia yms. ja myös käännynnäis muslimeja.Eli uskonnoista esim islamin huonosti tuntevia tai politisoituneita islamin lahkoja seuraten.Kuten olemme nähneet useat tekoja tehneet ovat mielenterveysongelmaisia.Syrjäytyminen ei ole syy terrorismiin silti syrjäytymisen soisi loppuvan.Olen tehnyt työtä pakolaisten kanssa tuntenut turvapaikanhakijoita paljon ja ollut kahden kanssa jopa avioliitossakin ja tunnen islamin monet kasvot ollen joskus muslimi olen opiskellut lähi-idän historiaa politiikkaa ja uskontoja sekä rasismia ja kulttuurista diversiteettiä globalismia yms.sekä tuntenut liudan ihmisiä useista maista ja kulttuureista. Suosittelen niitä joita kiinnostaa lukemaan suomalaisen arabiankielen tutkijan George A. Wallin kirjan tutkimusmatkoilla arabien parissa sekä tutustumaan islamin monimuotousuuteen ja erilaisiin lahkoihin tulkintoihin sekä lähi-idän tematiikkaan.Kun tämän kaiken saman tiedätte niin ymmärrätte ettei nykyisiin ongelmiin ole oikein ratkaisua ei moniin sukupolviin vaikka me kuinka sitä toivoisimme ellei Jumala päätä tehdä ihmeitä asioiden suhteen.Ihmisten yhteiskuntien vanhojen kulttuureiden muutokset eivät ole nopeita toisin kuin euroopan ja lännen hyvinvointi ja sivistys yhteiskunnissa.Jotain hyvää kuitenkin on vanhassa maailmassa perhekeskeisyys ja välittäminen lähimmäisistä sitä oli joskus suomessakin mutta katoava asia se modernissa yhteiskunnassa ikävä kyllä on.
PoistaKiitos kommenteista!
PoistaMeidän jokaisen pitää tehdä oma osuutemme sosiaalisen epätasa-arvon poistamiseksi. Kristittyinä me emme voi ajatella, että on meitä ja muita vaan me olemme kaikki saman Isän lapsia. He ovat meidän veljiämme ja sisariamme. Sen vuoksi turvapaikan hakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen pitkälti ratkaisee sen, millaista yhteiskuntaa me Suomeen luomme. Luommeko otollisen maaperän ääriliikkeiden synnylle vai pyrimmekö sekä yhteiskunnallisella että henkilökohtaisella tasolla helpottamaan kotoutumista.
Tiedotusvälineissä on aika paljon puhuttu siitä, miten Ranskassa kotouttaminen ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Apostolinen uskomme antaa tähän työhön paljon hyviä eväitä.
Elämme poikkeuksellisia aikoja, kaiken kaikkiaan. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan historian aikana, erityisesti internetin ja sosiaalisen median vaikutus on aivan valtava. Olemme pitkään eläneet erilaisten rajojen kanssa (kansallisvaltiot, kulttuurit, mantereet) mutta luulen että raja-aitojen merkitys vähenee entisestään tulevaisuudessa. Me elämme hyvin globalisoituneessa maailmassa.
Meidän jokaisen pitää olla tarkkana oman ajattelumme kanssa. Turvapaikan hakijoissa on monenlaisia ihmisiä eikä kyse ole kovinkaan yhtenäisestä joukosta. Olemme vasta nähneet tämän liikehdinnän ensimmäisen aallon ja seuraavaksi alkaa perheiden yhdistämisen vaihe.
Tämänkin jälkeen työ jatkuu. Tämä on hyvin kriittinen kohta onnistuneen maahanmuuttopolitiikan synnyssä.
Vaatimattomalla maallikon käsityskyvylläni tulkitsen Jumalan mielenmukaiseksi sen, että langetamme tuomion omille synneillemme,mikä pyyhkii pois viholliskuvat omasta mielestämme. Ellemme tuomitse itseämme, emme pysty antamaan anteeksi toisillekaan.
VastaaPoistaAamen!
PoistaTaas surullinen tapahtuma,nyt Englannissa.Uhreina viattomia ihmisiä,täysin syyttömiä.
VastaaPoistaNäitä ei pysty käsittämään,hyvä onneksi voittaa tässäkin taistelussa.