Helluntai päättää kirkkomme juhlakauden ja Jumalan
suorittama pelastustyö saa päätöksen Pyhän Hengen vuodattamisen kautta.
Jeesuksen antama lupaus Lohduttajasta ja Puolustajasta täyttyy, kun Pyhä Henki
vuodatetaan opetuslasten päälle tulisten kielten muodossa. Heidän elämässään
tapahtuu ratkaiseva muutos: lukittujen ovien takana piileskelevät opetuslapset syntyvät
Jumalan armosta apostoleiksi ja evankeliumin opetuksella he uudistivat koko asutun
maailman.
Pappeuden voi ymmärtää kolmella tasolla: voimme sanoa,
että on vain yksi pappi, Jeesus Kristus. Hän on meidän ylipappimme, joka kantaa
uhrin Isän Jumalan eteen meidän syntiemme tähden. Hän uhraa sovitusuhrin, hänet
uhrataan ja niin me saamme vapahduksen synneistämme. Apostoli Paavali kertoo
tästä heprealaiskirjeessään:
Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä,
viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut, jonka ei
joka päivä ole tarvis, niinkuin ylimmäisten pappien, ensiksi uhrata omien
syntiensä edestä ja sitten kansan; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan
itsensä. (Hepr 7:26-27)
Jumala on kaiken pappeuden lähde. On vain yksi pappi ja
hän on ylipappi Jeesus Kristus, joka on koko pyhän pappeuden esikuva.
Toiseksi voimme sanoa, että osa meistä on vihitty
pappeuteen ja osa on kirkkokansaa. Useimmiten pappi toteuttaa tätä tehtävää
paimenen (pastorin) roolissa ja se on kauniin syvä ilmaus rakkaudesta ja
uhrautuvaisuudesta. Tämä on näkyvä osa
kirkkoamme tänä päivänä ja papistolle on annettu apostolinen tehtävä julistaa
evankeliumia ja toimittaa sakramentteja. Heidät on erotettu tästä maailmasta
palvelemaan Jumalaan opettamalla ja toimittamalla sakramentteja pyhässä
kirkossamme.
Tämä valtuutus löytyy mm. Johanneksen evankeliumissa,
jossa ylösnoussut Kristus kohtaa opetuslapsensa:
Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja
sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte,
niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat
pidätetyt." (Joh. 20:22-23)
Osa meistä on vihitty papeiksi apostolisen suksession
mukaisesti: Jeesus valitsi joukon opetuslapsia, joille hän antoi papillisen
tehtävän kastaa ja opettaa, nämä apostolit taas valitsivat seuraajansa ja
siunasivat heidät tehtäväänsä kätten päälle panemisen kautta. Ortodoksisessa kirkossa
tämä apostolinen seuraanto tähän päivään asti on katkeamaton aina apostoliseen
aikaan asti.
Matteuksen evankeliumissa tehtävänanto apostoleille on
myös selkeä:
Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja
nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Jeesus tuli heidän
luokseen ja puhui heille näin: »Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja
maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni:
kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä
noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt.
28:16-20)
Opetuslapset saivat Pyhän Hengen siunauksen apostoliseen
tehtävään, joka ei koskenut kaikkia Jeesuksen opetuslapsia vaan niitä, jotka
hän oli valinnut tähän apostoliseen tehtävään. Pyhän hengen laskeutumisen
kautta he saivat Jumalan hengen ja armon työnsä suorittamiseen.
Pyhän Hengen vuodattamisen seurauksena apostolit eivät
enää toteuttaneet oman sydämensä tahtoa vaan sen korvasi Pyhä Henki. Tämän
vuoksi heidän ei tarvinnut enää miettiä, mitä he sanoisivat, sillä Jumala antoi
heille sanat. He eivät tehneet tunnustekoja enää omien kykyjensä nojalla vaan
Jumala toimi heidän kauttaan.
Entä kolmas pappeus, kaikkia ihmisiä koskeva pappeus? Tämä
näkyy mielenkiintoisella tavalla kun meille kerrotaan Jeesuksen ylösnousemuksen
todistajista:
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena
meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan
suulta. Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen
opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat
ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet".
Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle. (Joh.
20:1-3)
Magdalan Mariaa kunnioitetaan apostolien apostolina,
koska hän oli ensimmäinen Jeesuksen seuraajista, joka tuli tyhjälle haudalle ja
hän vei ylösnousemuksen sanoman opetuslapsille. Nimenomaan tämä sanoma
ylösnousemuksesta
Helluntain kunniaksi kannattaa huomata miten profeetta
Joel ennustaa Helluntain tapahtuman. Tässä on erityisen tärkeää huomata, aiemmasta
historiasta poiketen, että jumalallinen Henki vuodatetaan kaikkien päälle:
Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni
kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat,
nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia. Myös orjiin ja orjattariin
minä vuodatan henkeni noina päivinä. (Joel 3:1-2)
Me olemme pappeja jos Jumala voi toimia meidän kauttamme,
jos me vain annamme itsemme hänen käyttöönsä. Me olemme kaikki opetuslapsia ja
meistä voi tulla apostoleja, jos me vain lähdemme liikkeelle. Hän tarvitsee
suutamme, käsiämme, jalkojamme. Jumalan rakkaus koko maailmaan kohtaan on suuri
mutta hänen on vaikea toimia tässä maailmassa ellemme me ihmisinä anna itseämme
hänen käyttöönsä.
Sen vuoksi pappeus on ennen kaikkea Jumalalle annettava uhri.
Pappeudessa me uhraamme itsemme Jumalalle, kun luovumme itsestämme ja annamme
itsemme Jumalan käyttöön.
Meillä kaikilla on papillinen tehtävä tässä maailmassa:
Jokainen meistä on rukoilija ja voimme kantaa rukouksia toistemme puolesta.
Jokainen meistä voi olla suuri opettaja, joka voi opettaa omalla esikuvallaan. Jokainen
meistä voi tavallaan toimittaa sakramentteja, kun me kohotamme kätemme Jumalan
puoleen ja pyydämme häntä siunaamaan hyvän aikeemme. Me kaikki jaamme tämän pappeuden velvoitteen,
kun me olemme saaneet pyhän kasteen. Jokainen meistä on luotu Jumalan kuvaksi
ja Hänen kaltaisuuteensa kasvaminen on annettu meille kaikille päämääräksi.
Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. (Matt. 5:14-16)
Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. (Matt. 5:14-16)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti