tag:blogger.com,1999:blog-5271639133623979593.post4288908184246845320..comments2023-12-18T13:40:35.047+02:00Comments on Ortodoksina tänään : Musta tunne sisällämmeVillehttp://www.blogger.com/profile/12960362152159015439noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-5271639133623979593.post-48578851682905347862016-06-06T00:41:05.643+03:002016-06-06T00:41:05.643+03:00Minä vapauduin katkeruudesta, kun papin kanssa kes...Minä vapauduin katkeruudesta, kun papin kanssa keskusteltuani ymmärsin, että minulla on oikeus ajatella myös itseäni. Olin itse ajatellut, että "käännän vain toisen posken" ja rukoilen minua vastaan tehneen ihmisen puolesta ja yritän ymmärtää häntä jne. Vaikka en vihaltani ja pahaltaololtani siihen pystynyt. <br /><br />Kun sain "luvan" ajatella myös itseäni ja omaa jaksamistani, ymmärsin etten yksin voi olla vastuussa kaikesta vaan, että toisenkin pitäisi ottaa askel eteenpäin. Sain siis luvan "korjata" itseni taas ehjäksi. Vedin rajat suojakseni ja lopetin "posken kääntämisen". Ja kun sain itseni ehjäksi, pystyin vapautumaan katkeruudesta ja rukoilemaan väärintekijänkin puolesta. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5271639133623979593.post-77798730728308345592014-05-21T19:27:23.527+03:002014-05-21T19:27:23.527+03:00Kristus nousi kuolleista!
Salassa se synti tekee...Kristus nousi kuolleista! <br /><br />Salassa se synti tekee pahinta työtään, etenkin jos kuvittelimme että kaikki on kunnossa. Mainitsemasi nöyryys ja valppaus on todella tärkeää jokaiselle kilvoittelijalle ja se, että turvaamme Herramme armoon. <br /><br />Herraan turvaamisesta puhuu tuo mainitsemasi psalmikin: Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua. (Ps. 50:15)<br /><br />Kiitos kommentistasi!Villehttps://www.blogger.com/profile/12960362152159015439noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5271639133623979593.post-74699405612949047762014-05-21T19:11:32.259+03:002014-05-21T19:11:32.259+03:00Kiitos varsin puhuttelevasta ja pysäyttävästä kirj...Kiitos varsin puhuttelevasta ja pysäyttävästä kirjoituksesta! Katkeruus avautui useassa kohdassa aivan uudella tavalla, uusin näkökulmin. Luulin, ettei katkeruus ole ongelmani, mutta se onkin salakavala asia, joka vaanii minua hyvinkin lähellä. Kiitos Jumalalle, että Hän ohjaa minua koko ajan nöyryyteen. Se onkin lopulta todella vapauttavaa. Juuri hieman ennen tekstisi lukemista puhutteli Sana minua kohdalla: Anna Jumalalle uhriksi kiitos... Ps. 50:14. Tämä kirjoitus vahvisti tuon kohdan merkitystä edelleen. MarjoAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5271639133623979593.post-30039111751084062682014-05-20T20:39:07.947+03:002014-05-20T20:39:07.947+03:00Kiitos kommentistasi!
Tämä nöyrtyminen lienee mo...Kiitos kommentistasi! <br /><br />Tämä nöyrtyminen lienee monille avuksi taistelussa syntiä ja himoja vastaan. Usein tulee semmoinen tunne, että tilanne vain pahenee ja sen voima vain korostuu kun oikein taistelee jotakin pahaa vastaan. <br /><br />Ehkä siinä on olennaista se, että tämä taistelu usein pohjautuu omavoimaisuuteemme eli että yritämme itse voittaa pahan omalla taistelullamme. Sen sijaan tämä oikeanlainen luovuttaminen merkitsee sitä, että me emme turvaa itseemme vaan Jumalaan. Hänellä on valta voittaa paha ja karkottaa se luotamme. <br /><br />Kristus nousi kuolleista!Villehttps://www.blogger.com/profile/12960362152159015439noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5271639133623979593.post-42752491138847186852014-05-20T20:23:49.881+03:002014-05-20T20:23:49.881+03:00Tämä tekstisi antoi paljon mietittävää, suorastaan...Tämä tekstisi antoi paljon mietittävää, suorastaan herätti horroksestani! Liian helposti sitä vajoaa näihin tiloihin, jää kiinni ja tottuu. Hyvä oivallus tuo periksi antaminen katkeruudelle. Siinä ikäänkuin nostaa kätensä ylös, myöntää tilansa ja ehkä nöyrtyy.<br />Kiitoksin!<br /> <br />Kiitokset sinulle!Anonymousnoreply@blogger.com